epäedustavien

Epäedustava on suomen kielen adjektiivi, jolla tarkoitetaan, että jokin otos, aineisto tai ryhmä ei edusta tai vastaa koko ilmiön ominaisuuksia. Sanaa käytetään erityisesti tilastotieteessä ja tutkimusmenetelmissä kuvaamaan edustavuuden puutetta, vinoutumista tai epäluotettavuutta johtopäätöksissä.

Taivutus ja käytöstä: epäedustava on perusmuoto. Sen nominiittimuodot ovat epäedustava (yksikkö) ja epäedustavat (monikko). Genetiivissä yksikön ja monikon muodot sekä muita tapauksia muistuttavat taivutusmuodot ovat esimerkiksi epäedustavan, epäedustavien ja epäedustavia. Näin ollen epäedustavien on adjektiivin genetiivinen monikko, jota käytetään määrittelemään jotain, joka kuuluu epäedustavien otosten tai näytteiden kaltaiseen ryhmään.

Käyttöä yleisesti: epäedustavasta voidaan puhua yksittäisten tutkimusvaiheiden yhteydessä, kun otos tai aineisto ei kuvaa laajempaa populaatiota. Tämä voi johtaa vinoumiin ja johtopäätösten vääristymiseen. Esimerkiksi lauseet kuten “Tulokset ovat epäedustavat” tai “epäedustavien otosten vuoksi tehtävät johtopäätökset voivat olla harhaanjohtavia” ovat tyypillisiä.

Etymologia ja kieliopillinen tausta: sana muodostuu etuliitteestä ep- (negatiivinen) ja sanasta edustava, joka on peräisin verbistä edustaa. Epäedustava kuvaa vastakohtaa sille, mikä edustaa koko ilmiötä tai populaatiota.

Lähinnä käytännössä epäedustavien muotoa esiintyy silloin, kun viitataan useamman otoksen tai näytteen ominaisuuksiin genetiivissä, kuten epäedustavien otosten tapauksessa. Sen tarkka taivutus riippuu kontekstin sijamuodosta.