enterohepaattisen

Entérohepaattinen kierto (enterohepatic circulation) viittaa sappihappojen ja joidenkin muiden aineiden kiertoon maksan ja ohutsuolen välillä. Prosessi ylläpitää sappihappojen poolia, vaikuttaa rasvaliukoisten lääkkeiden farmakokinetiikkaan sekä osaltaan aineiden kolesterolisynteesin säätelyyn.

Prosessin keskeiset vaiheet ovat: maksassa syntetisoidut sappihapot konjugoituvat ja eritetään sappinesteeseen; sappieritystä säätelee ruokailu ja sappirakon toiminta. Sappihapot kulkeutuvat ohutsuoleen, jossa ne muun muassa enterokohlasmaisella mikrobilapsella muuttuvat osittain (dekonjugaatio ja dehydroksylaatio) ja suurin osa reabsorboidaan ileumissa. Reabsorptio tapahtuu pääosin ASBT-trasportterin (apikaleinen natriumsappihappojen kuljetin, SLC10A2) avulla. Basolateraalisesti sappihapot siirtyvät verenkiertoon OSTα/OSTβ-kompleksin kautta ja kulkeutuvat portaalivanhemman kautta takaisin maksaan, missä hepatosyyttien uptake tapahtuu NTCP:n ja OATP:n välityksellä. Maksa vastaa taas sapen muodostuksesta ja takaisin erittämisestä sappinesteeseen, jolloin kierto jatkuu.

Entérohepaattinen kierto on tärkeä muun muassa rasvaliukoisten tavallisten aineiden, kuten vitamiinien ja lääkkeiden, palauteen ja uudelleenjakoon. Sen toiminta voi muuttua suolistomikrobiotan koostumuksen, ohutsuolen sairauksien (esim. ileumhaavat) tai sappiteiden tukosten seurauksena, sekä tiettyjen lääkkeiden käyttö (esim. säätelyyn liittyvät lääkkeet) voi muuttaa kuljetus- ja takaisinottoreittejä. Kielessä kiertoa käytetään kuvaamaan näiden aineiden jatkuvaa vaihtoa maksan ja suoliston välillä.