enteroendokriiniset

Entroendokriiniset solut ovat ruoansulatuskanavan epiteelissä sijaitsevia erikoistuneita soluja, jotka erittävät hormoneja verenkiertoon tai paikallisiin soluihin vaikuttavia viestiaineita. Ne muodostavat enteroendokriinisen järjestelmän, osan diffuse neuroendokriinistä järjestelmää (DNES).

Näitä soluja on kaikkialla GI-kanavalla, mutta erityisesti mahan limakalvolla, duodenumissa ja suolistoa ympäröivissä alueissa. Esimerkkejä syntetisoitavista hormoneista ovat gastrin (G-solu) mahan antrumissa; secretin (S-solu) ja cholecystokinin (CCK, I-solu) duodenumissa; GIP (K-solu) duodenumissa ja jejunumissa; GLP-1 ja GLP-2 sekä PYY (L-solut) ileumissa ja paksusuolessa; serotoniini (EC-solut) sekä somatostatiini (D-solut) useammissa GI-osissa.

Soluja voidaan luokitella niiden lumensein sekä kontaktialueen perusteella: open-type-solut koskettavat lumenia ja reagoivat sen sisältöihin, kun taas closed-type-solut eivät kosketa lumenia ja erittävät hormoneja lamina proprian kautta paikallisesti.

Toiminta ja vaikutus: enteroendokriiniset solut säätelevät ruuansulatusta ja haiman sekä sappirakon toimintaa, vaikuttavat suoliston motiliteettiin sekä energiatasapainoon. Incretin-vasteiden kuten GLP-1 ja GIP erittyminen lisää insuliinin eritystä; ghrelinin vaikutus liittyy ruokahaluun, kun taas PYY ja GLP-1 voivat hillitä sitä.

Kehitys: enteroendokriinisen solun kehitys riippuu NEUROG3-transkriptiofaktorista, joka ohjaa endodermistä soluiden erilaistumista enteroendokriinisiksi soluiksi.

Kliininen merkitys: enteroendokriiniset kasvaimet (neuroendokriiniset kasvaimet) voivat syntyä näistä soluista, esim. carcinoid- tai gastrinoma-tyypit. Ne voivat erittää hormoneja liikaa ja aiheuttaa oireita kuten ripulia, valtimopaineen vaihteluita tai muita hormonaalisia ilmentymiä; diagnoosi ja hoito vaihtelevat kasvaimen tyypin mukaan.