ennakkokäsitys

Ennakkokäsitys tarkoittaa ennakkoon muodostettua käsitystä jostakin asiasta, joka ohjaa ihmisen havaintoja ja tulkintoja ennen varsinaista todistelua tai kokemusta. Se kumpuaa aiemmista kokemuksista, arvoista, koulutuksesta sekä kulttuurisista ja sosiaalisista odotuksista. Sanaa käytetään sekä yksilöllisestä että kollektiivisesta kontekstista.

Sanan osat ennakko (‘etukäteen’) ja käsitys (‘tulkinta, näkemys’) kuvaavat sen ideaa. Ennakkokäsitys voi olla neutraali tai myötävaikuttaa sekä myönteisiin että kielteisiin tulkintoihin. Se on erottamaton osa kognitiivista prosessointia, ja se voi muodostua tiedosta ei-tiedosta.

Sosiaalisessa ja tieteellisessä mielessä ennakkokäsitys voi ohjata tutkimuskysymyksiä, valintoja mittareissa ja dataa tulkittaessa. Media- ja poliittisessa keskustelussa ne vaikuttavat siihen, miten asioita painotetaan ja mitä näkee totena. Vaarana on vahvistusharha (confirmation bias), eli uusien todisteiden aliarviointi, jos ne ovat ristiriidassa ennakkokäsityksen kanssa.

Hyväksikäyttö sekä kriittinen ajattelu voivat auttaa vähentämään haitallisia vaikutuksia. Tähän kuuluu tietoisuuden lisääminen omista oletuksista, vastakkaisten näkemysten etsiminen, lähteiden monipuolisuus sekä premissien ja tulkintojen eksplisiittinen avaaminen. Tutkimuksessa voidaan käyttää preregistrointia ja tiukkaa lähdekritiikkiä.

Ennakkokäsitys on yleinen ilmiö kaikissa tiedonvälityksen ja päätöksenteon osa-alueissa, ja sen ymmärtäminen on osa kriittistä ajattelua sekä tutkimus- ja journalismin eettistä käytäntöä.