energiajakauma

Energiajakauma kuvaa, miten energian tuotanto ja kulutus jakautuvat erilaisten energialähteiden kesken. Se voi tarkoittaa sekä primaarienergian kokonaisjakautumaa että lopullisen energiankulutuksen jakautumaa. Energiajakauma kertoo energiajärjestelmän rakenteesta, riippuvuuksista eri lähteisiin ja ilmastovaikutusten suuruudesta.

Yleisesti energiajakaumaa tarkastellaan sähkön, lämmön ja liikenteen osalta. Sähkönjakautuma kertoo, kuinka suuri osa sähköstä tuotetaan eri lähteistä, kuten fossiilisista polttoaineista, ydinvoimasta, vesivoimasta, tuulesta ja auringosta. Lopullisessa energiankulutuksessa keskitytään siihen, mitä energiamuotoja loppukäyttöön on käytetty ja millä teknologioilla ne on tuotettu tai jaettu.

Jakauman koostumukseen vaikuttavat hinnat, teknologian kehitys, päästövähennystavoitteet, sääntely, energian tuotantokyvyn riittävyys sekä infrastruktuuri ja kansainväliset kaupankäyntisuhteet. Eri maanosat ja maat voivat painottaa eri lähteitä riippuen luonnonvaroista, politiikasta ja markkinoista.

Tilastot ja raportit energiajakaumasta tuottavat tilastokeskukset sekä kansainväliset järjestöt, kuten IEA, Eurostat ja IRENA. Aikavälinen vertailu sekä laskentamenetelmien erot voivat vaikuttaa lukuihin, mutta perusasiana pysyy samana: energiajakauma on keskeinen mittari energiajärjestelmän rakenteen ja kestävyyden arvioinnissa.

Energia- ja ilmastopolitiikassa energiajakauma kuvastaa siirtymää kohti vähähiilisempää ja monimuotoisempaa energiajärjestelmää sekä energiatehokkuuden parantamista ja energian turvallisuuden varmistamista.