endosysointi

Endosysointi tarkoittaa solukalvon kautta tapahtuvaa ulkopuolelta tulevien aineiden sisäänottoa vesikkelien avulla. Prosessi mahdollistaa ravinteiden uptakein, ligandoituneiden molekyylien vastaanoton reseptorien kautta sekä solujen signaalien säätelyn ja immuunijärjestelmän toiminnan.

Endosytoinnin päätyypit ovat: receptorivälitteinen endosytointi, jossa ligandi sitoutuu reseptoriin ja muodostuu klatriinipinnoitettu vesikkeli; caveolaarinen endosytointi, joka tapahtuu caveolae-nimisissä kuopissa; fagosytointi suurien partikkeleiden sisäänottoon, erityisesti fagosyytteissä; sekä makropinoosi ja mikropinoosi, joissa muodostuu suuria tai pieniä vesikkeleitä nesteiden sisäänottoon ilman reseptoreita.

Mekanismi voidaan tiivistää seuraavasti: ligandin sitoutuminen reseptoriin johtaa vesikkelin muodostumiseen plasma-membraanilla; vesikkeli irtoaa ja siirtyy endosomaaliseen järjestelmään. Varhainen endosomi happamoituu, mikä ohjaa materiaalin lajittelua: osa molekyyleistä kierrätetään takaisin solukalvolle recycling-endosomeissa, osa kuljetetaan late endosomiin ja lopulta lysosomeihin hajotettavaksi tai käsiteltäväksi.

Merkitys: Endosytointi on välttämätöntä ravinteiden uptakeille (esim. LDL- kolesteroli reseptorin kautta), reseptoreiden kierrätykselle, signaalien säätelylle ja immuunivasteelle. Monet virukset ja bakteerit hyödyntävät endosyytointireittejä soluun pääsemiseksi, ja reitin toimintahäiriöt voivat liittyä sairauksiin, kuten aineenvaihdunnan häiriöihin ja syöpään.