emissiossa

Emissio tarkoittaa aineen tai energian vapautumista ympäristöön. Suomen kielen inessiivimuoto emissiossa viittaa tilaan, jossa päästö tai säteily on olemassa tai tapahtuu. Emissioita käsitellään laajasti ympäristötieteissä, fysiikassa ja tähtitieteessä; yleisesti puhutaan esimerkiksi ilmapäästöistä, lämpöemissioista tai elektromagneettisesta emissioista.

Ympäristökontekstissa emissiot jaetaan usein päästöihin ilmaan, kasvihuonekaasupäästöihin sekä muihin ympäristöä vaikuttaviin päästöihin. Ilmapäästöihin kuuluvat esimerkiksi hiukkaset, typenoksidit NOx sekä rikkidioksidi SO2, ja niiden käyvät myös haihtuvat orgaaniset yhdisteet. Kasvihuonekaasupäästöihin kuuluvat hiilidioksidi CO2, metaani CH4 ja dinitto-oksidi N2O. Lisäksi puhutaan muiden säteilyä tai melua sekä valoa koskevista emissioista sekä lämpöemissiosta.

Päästöjen mittaaminen ja sääntely perustuvat tarkkaan seurantaan. Emissioita mitataan massana (esim. tonneissa vuodessa) tai pitoisuutena ilmassa, ja niitä seuraavat sekä viranomaistahot että yritykset. Päästöille asetetaan rajoja ja standardeja, ja erilaiset politiikkatoimet sekä päästökauppajärjestelmät ohjaavat toimia. Kansainväliset sopimukset, kuten Pariisin sopimus, vaikuttavat sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteisiin.

Emissioiden hallinta on keskeistä ilmanlaadun parantamisessa ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Toimenpiteisiin kuuluu teknologisia ratkaisuja, energiatehokkuutta sekä siirtymistä kohti puhtaampia energianlähteitä ja liikennejärjestelmiä.