embryogeneesi

Embryogeneesi on hedelmöittyneestä munasolusta alkion ja myöhemmin sikiön muodostumisen prosessi. Se kattaa solujen jakautumisen, solujen erilaistumisen sekä kudosten ja elinten primordien kehittymisen ja kehon pääakselien järjestyksen asettamisen. Embryogeneesi alkaa hedelmöittymisestä ja etenee vaiheittain kohti monisoluista sikiötä.

Keskeiset vaiheet ovat hedelmöittyminen, solujen jakautuminen ja morula- sekä blastokystivaiheet, kiinnittyminen endometriumiin, gastrulaatio kolmikerroksisen alkuekroksen muodostumisineen (ektodermi, mesodermi, endodermi) sekä neurulaatio ja elimien kehityksen alku.

Geneettinen ja molekulaarinen sääteleminen on keskeistä. Munasolun aineisto ja varhaisen genomin aktivaatio sekä solujen erilaistuminen ja kudosten järjestäytyminen ohjaavat kehitystä. Signaalijärjestelmien kuten Wnt, BMP, FGF, Hedgehog ja Notch vuorovaikutus määrää kehityksen suunnan, aksiaalin muodostumisen ja kudosten paikoillaanolon. Epigenetiikka ja ympäristötekijät vaikuttavat kehityksen aikana.

Humanilla: Hedelmöitys ja ensimmäiset solujen jakautumiset tapahtuvat nopeasti seuraavien päivien aikana; blastokysti muodostuu noin 4–5 päivässä; kiinnittyminen endometriumiin tapahtuu noin päivinä 6–10; gastrulaatio sijoittuu kolmannen viikon loppuun ja organogeneesi jatkuu viikon 3–8 aikana.

Embryogeneesillä on keskeinen merkitys normaaliin kehitykseen ja terveyteen; virheet voivat aiheuttaa synnynnäisiä epämuodostumia. Tutkimusmallit ja kliiniset sovellukset, kuten koeputkihedelmöitys, valaisevat prosessin mekanismeja.