eläinkuidut

Eläinkuidut ovat luonnonvaraisia kuituja, joita saadaan eläimistä ja joita käytetään pääasiassa tekstiiliteollisuudessa. Niiden tärkeimmät ryhmät ovat villakuidut sekä silkkikuidut, mutta mukaan luetaan myös muiden eläinten karvatuotteista saadut kuidut. Eläinkuidut eroavat synteettisistä ja kasvikuiduista sekä koostumukseltaan että tuotantoprosesseiltaan.

Yleisimmät eläinkuidut ovat villakuidut ja silkkikuidut. Villat liittyvät pääasiassa lampaiden ja joidenkin muiden eläinten harjaan: merinovilla, karismaari (cashmere), mohair, angora ja muut vastaavat villat. Silkkikuidut syntyvät silkkiperhosen toukista, ja niihin liittyy korkea kiilto sekä pehmeä, laskeutuva tuntu. Muita eläinkuituja ovat muun muassa alpakan, kasmir- sekä angorakuidut, sekä erilaiset karvatuottajien kuidut, joita käytetään erityyppisissä tekstiilituotteissa.

Käsittely ja valmistus koostuvat kerimisestä tai kerimisen kautta saatavan kuidun puhdistamisesta, kehräämisestä langaksi sekä kutomisen tai neulomisen aloittamisesta. Silkkikuiduilla on lisäksi degumointi, jossa silkkikuidun ympärillä oleva siemenkalvo poistetaan. Valmiit langat voidaan värjätä ja käyttää vaatetuksessa, sisustustekstiileissä sekä erikoistuotteissa.

Ominaisuuksiltaan eläinkuidut ovat usein lämpöä eristäviä ja kosteudenhallinnasta hyötyviä. Silkki on yleensä kiiltävää ja erittäin kestävää, mutta herkempi pesussa. Villat tarjoavat hyvän lämpötilan säilyvyyden, mutta voivat nyppyyntyä ja kutistua väärin hoitaessa. Eettisistä ja ympäristötekijöistä johtuen vastuullinen hankinta, kuten eettisesti tuotetut villakuidut, on yhä tärkeämpää.

Käyttö ja huolto vaihtelevat kuidun mukaan; suositellaan noudattamaan kuidulle soveltuvia pesu- ja hoito-ohjeita sekä valmistajan suosituksia.