elvytyksessä

Elvytyksessä on suomen kielen inessiivinen muoto sanasta elvytys, ja sitä käytetään kuvaamaan tilaa tai toimintaa, joka tapahtuu elvytyksen aikana. Sillä viitataan siihen, että elvytyshoitoa annetaan parhaillaan tai että kyseessä on elvytyksen aikana suoritettava toimenpide.

Elvytys tarkoittaa yleisesti hengen ja verenkierron palauttamista tai ylläpitämistä tilanteessa, jossa potilas ei normaalisti hengitä tai hänellä ei ole pulssia. Tämä käsite kattaa sekä ensi- ja akuuttihoidon että sairaalaympäristön toimenpiteet, joiden tarkoituksena on palauttaa elintoiminnot ja turvata kudosten hapensaanti.

Kielessä elvytyksessä käytetään kuvaamaan prosessin kulkua, ei vain lopullista lopputulosta. Esimerkiksi lauseessa potilas on elvytyksessä viestitään, että elvytyshoitoa annetaan juuri tällä hetkellä, ja tilanne voi muuttua joko paremmaksi tai huonommaksi.

Käytäntöihin ja suosituksiin vaikuttavat kansainväliset ohjeistukset, kuten European Resuscitation Councilin (ERC) sekä American Heart Associationin (AHA) suositukset. Suomessa elvytyskäytäntöjen kehitys seuraa näitä ohjeita, ja niihin sisältyy sekä elvytysmenetelmien toteutus että potilaan hoitopolun koordinointi.

Päätökset elvytyksen jatkamisesta tai keskeyttämisestä perustuvat potilaan ennusteeseen, mahdollisiin etu- ja hoitotahtoihin sekä voimassa oleviin ohjeisiin. Elvytyksessä käytetyt toimenpiteet ja niiden toteutustapa voivat muuttua prosessin edetessä potilaan tilan ja antamien toiveiden mukaan.