elektrolyysimenetelmiä

Elektrolyysimenetelmiä hyödynnetään laajalti kemiassa ja teollisuudessa kemiallisten reaktioiden aikaansaamiseksi sähkövirran avulla. Elektrolyysi perustuu siihen, että sähkövirta johdetaan elektrolyytin eli ionijohtavan aineen läpi, jolloin tapahtuu hapetus-pelkistysreaktioita. Elektrolyysikennossa on kaksi elektrodia, anodi ja katodi, jotka ovat upotettuina elektrolyyttiin. Anodi on positiivinen elektrodi, jossa tapahtuu hapettumista, ja katodi on negatiivinen elektrodi, jossa tapahtuu pelkistymistä.

Yleisimpiä elektrolyysimenetelmiä ovat vesielektrolyysi ja sulatteiden elektrolyysi. Vesielektrolyysissä vettä hajoitetaan vedyksi ja hapeksi. Tätä menetelmää käytetään esimerkiksi vedyn tuotantoon, jota voidaan hyödyntää polttokennoissa tai kemianteollisuudessa. Sulatteiden elektrolyysiä puolestaan käytetään metallien, kuten alumiinin ja natriumin, tuotannossa. Tällöin metallisuola sulatetaan korkeassa lämpötilassa, ja sähkövirran avulla metalli erotetaan sulatteesta katodille.

Muita tärkeitä elektrolyysimenetelmiä ovat pintakäsittelyt, kuten sähkösinkitys ja anodisointi. Sähkösinkityksessä teräs- tai rautaesineen pinnalle muodostetaan sinkkikerros korroosion estämiseksi. Anodisoinnissa puolestaan metallin, yleisimmin alumiinin, pinnalle muodostetaan kestävä ja eristävä oksidikerros, jota voidaan värjätä. Elektrolyysi on siis monipuolinen tekniikka, jolla on lukuisia sovelluksia niin laboratorioissa kuin teollisessakin mittakaavassa.