eccenetriciteetti

Eccenetriciteetti, usein kutsuttu myös eccentricity, on dimensionless mitta, jolla kuvaillaan miten paljon jokin käyrä tai kiertorata poikkeaa ympyrästä. Se on kiertojen ja konikaarien muodon mitta, ei koko.

Matemaattinen määritelmä ja konikaarit: Yleisessä fokustimaamisessa koni on kaikkien pisteiden joukko, joiden etäisyyden suhde kiinteään fokukseen ja kiinteään suoran etäisyyteen on vakio ja yhtä suuri kuin e. Tämä vakio e on eccenetriciteetti. Jos e = 0, käyrä on ympyrä; jos 0 < e < 1, ellipsi; jos e = 1, paraabola; jos e > 1, hyperbola. Ellipsin tapauksessa yleisessä muodossa e = sqrt(1 - b^2/a^2), missä a on suurin puolipääakseleista ja b pienempi puolipääakseleista.

Kiertoradat ja fysiikka: Kertomuksessa liikkuvan kappaleen kiertoradan muoto määrittelee kiertoa koskevan eccenetriciteetin. Eccenetriciteetti kuvaa, kuinka "etailta" kiertorata on; ympyrä on erikoistapaus e = 0, ellipsi on yleinen 0 < e < 1, paraabola e = 1 ja hyperbola e > 1. Kiertoradan energia ja muoto liittyvät läheisesti toisiinsa; usein käytetään puolipääakson pituutta a yhdessä e:n kanssa kuvaamaan kiertoradan ominaisuuksia.

Muita käyttöyhteyksiä: Eccenetriciteetti löytyy myös grafiiteoriasta, missä kyseessä on solmun suurin etäisyys muista solmuista, sekä yleisesti muista muodollisista kuvausten kehyksistä, joissa mitataan poikkeamaa ympyrästä tai täydellisestä symmetriasta.

Yhteenveto: Eccenetriciteetti mittaa muodon poikkeamaa ympyrästä konikeissa ja kiertoradoissa, ja sen arvo määrittää mm. minkä tyyppinen käyrä tai rata on sekä sen geometrian ja dynamiikan piirteet.