dispensoimiseen

Dispensoiminen tarkoittaa sitä, että viranomainen, oikeus, kirkollinen auktoriteetti tai muu säätelevä taho myöntää poikkeuksen tai vapautuksen säännöksen tai velvoitteen noudattamisesta. Käytännössä dispensoiminen on prosessi, jossa jokin ala tai käytäntö mahdollistaa erillisen luvan tai poikkeuksen tavanomaisista vaatimuksista.

Dispensoimista esiintyy erilaisissa konteksteissa. Oikeudellisissa ja hallinnollisissa yhteyksissä se voi tarkoittaa esimerkiksi määräajan pidentämistä, poikkeuslupaa tietyn velvoitteen täyttämisestä tai eräiden sääntöjen lieventämistä säädösten puitteissa. Kirkkolainsäädännössä dispensaatiot voivat liittää käytäntöjä apostoliin, piispaan tai muuhun auktoriteettiin, jolloin tietyt liturgiset tai taloudelliset vaatimukset tivataan väliaikaisesti tai pysyvästi poikkeuksellisesti. Arjen hallinnossa dispensoiminen voi näkyä esimerkiksi opiskeluun, työehtoihin tai julkisiin suosituksiin liittyvänä helpotuksena tai väliaikaisena vapautuksena.

Kielitieteellisesti dispensoiminen on gerundin -minen-muoto, muodostettu verbistä dispensoida. Termi on lainasana suomen kieleen erityisesti oikeudellisessa, hallinnollisessa tai uskonnollisessa kontekstissa. Yleisessä kielenkäytössä vastaavat ilmaisut ovat usein poikkeuslupa tai vapautus, riippuen kontekstista.

Etymologisesti dispensoiminen juontaa latinasta dispensationem tai dispensatio, joka tarkoitti erivetoista vapauttamista tai säännösten lieventämistä, ja se siirtyi useisiin eurooppalaisiin kieliin ennen suomenkielistä käyttöä. Lisätietoa muistuttaa poikkeuslupa ja vapautus aiheiden yhteydessä.