diskonttaamisen

Diskonttaaminen on tulevien kassavirtojen nykyarvon laskemista käyttämällä diskonttauskorkoa. Se perustuu raha-aika-arvoon: euro tänään on arvokkaampi kuin euro huomenna, ja korko kompensoi sekä rahan arvoa että siihen liittyvää riskiä sekä inflaatiota. Diskonttaaminen auttaa vertailemaan eri aikavälein esiintyviä taloudellisia vaihtoehtoja.

Tyypillinen nykyarvon lasku kaava on PV = ∑ CF_t / (1 + r)^t, missä CF_t on t:n vuoden kassavirta ja r on diskonttauskorko per jakso. Realistisissa tapauksissa voidaan käyttää reaali- eli inflaatiokorjattua korkoa: PV_real = ∑ CF_t_real / (1 + r_real)^t. Jatkuvammassa muodossa nykyarvo voidaan ilmoittaa myös jatkuvalla korkokäyrällä: PV = ∑ CF_t e^{-rt}. Yleensä nykyarvon lisäksi tarkastellaan myös diskonttaustekijää DF_t = 1/(1 + r)^t.

Käyttökohteet ovat laajat: kapitalbudjetointi ja projektin NPV-arviointi, yrityslaskelmat, obligaatioiden hinnoittelu sekä option kaupankäynti. Julkisessa taloudessa diskonttaamista käytetään sosiaalisessa kustannus-hyötyanalyysissa, jossa huomioidaan erilaisten tulevien hyötyjen ja kustannusten nykyarvot; usein keskustelua herättää, mikä on oikea yhteiskunnallinen diskonttauskorko pitkällä aikavälillä.

Rajoitukset ja haasteet liittyvät korkojen valintaan, kassavirtojen epävarmuuteen sekä aikahorisontin vaikutukseen. Diskonttaaminen yhdistää talousteorian käytännön päätöksentekoon, jolloin korkotason ja riskin explicitti huomioiminen on keskeistä päätösten vertailussa.