dipeptideistä

Dipeptidit ovat pienimpiä peptidejä, jotka koostuvat kahdesta aminohappohaposta ja joita yhdistää peptidisidos. Tämä side muodostuu, kun ensimmäisen aminohapon karboksyyliryhmä reagoi toisen aminohapon amino-ryhmän kanssa, jolloin syntyy N-terminaali ja C-terminaali – ja vesi poistuu reaktiossa.

Dipeptidit voivat olla eri järjestyksessä riippuen siitä, mitkä aminohapot niihin liittyvät. Luonnossa dipeptidit koostuvat pääasiassa L-tyyppisistä aminohapoista, mutta niitä voidaan muodostaa sekä D- että L-sijameeroina riippuen alkuperäisistä aineista. Biologisessa kontekstissa dipeptidit voivat toimia sekä proteiinien osina että nopeasti hydrolysoituvina välituotteina.

Syntetisaatio tapahtuu sekä luonnollisesti proteiinien pilkkoutuessa että laboratorio-olosuhteissa kemiallisilla peptidiyhdistämisreaktioilla. Proteiineja pilkottaessa dipeptidit muodostuvat proteaasien toimesta ja voivat sitten hydrolysoitua edelleen yksittäisiksi aminohapoiksi dipeptidaasien vaikutuksesta. Laboratorioissa dipeptidejä voidaan valmistaa erityisillä reagenteilla, kuten kondensaatio- tai aktivoitutyökalulla.

Ruoansulatuksessa dipeptidit voivat imeytyä suoraan suoliston epiteelissä peptti-transporttereiden, kuten PEPT1:n, kautta ja ne voivat toimia aminohappojen välittömänä lähteenä. Lisäksi dipeptideillä on joitakin biologisia tehtäviä, kuten karnosiini (beta-alaniini ja histidiini), joka esiintyy lihaksissa ja aivoissa ja toimii antioksidanttina sekä osana pH-säätelyä.

Dipeptidit ovat keskeinen rakennus- ja välitehtävä sekä fysiologiassa että bioteknologiassa, ja ne tarjoavat sekä tietoa proteiinien aineenvaihdunnasta että mahdollisuuksia farmakologisissa sovelluksissa.