deoksiribonukleiinihappia
Deoksiribonukleiinihappia (DNA) on biologinen makromolekyyli, joka tallentaa ja välittää eliön geneettisen informaation. DNA koostuu kahdesta pitkästä polynukleotidiketjusta, jotka muodostavat kaksoiskierteen. Jokaisen ketjun rakennuspalikoita ovat deoksiriboosifosfaattiyhdisteet sekä emästen parit: adenine (A), tymine (T), cytosiine (C) ja guaniine (G). Emästen välillä vallitsee komplementaarisuus: A parittuu T:n kanssa ja C parittuu G:n kanssa; kaksi ketjua ovat antiparalleelisesti kulkevia.
DNA sijaitsee pääasiassa solujen tumassa kromosomeina, mutta myös mitokondrioissa ja kasveilla kloroplastissa on DNA:ta. Kromosomit ovat
DNA määrittää perinnöllisen informaation ja ohjaa proteiinien sekä RNA:n synteesiä. Tiedonluku tapahtuu kahdessa päävaiheessa: transkriptio ( DNA:n
DNA voi kopioitua ennen solunjakoa semikonservatiivisella replikaatiolla: jokainen vanha juoste toimii mallina uuden ketjun rakentumiselle. DNA-polymeraasi
Historian mukaan DNA:n kaksoiskierteen malli esitettiin vuonna 1953 James D. Watsonin ja Francis Crickin toimesta, tukena
DNA eroaa RNA:sta siten, että DNA sisältää deoksiriboosia ja tymiinia, kun taas RNA sisältää riboosia ja urasiilia.