makromolekyyli

Makromolekyyli on kemiallinen molekyyli, jonka massa ja koko ovat suurempia kuin tavallisissa pienmolekyyleissä. Makromolekyylin tunnusmerkkejä ovat pitkät toistuvat rakenteet ja erittäin korkea molekyylipaino, usein useita tuhansia tai miljoonia daltonia. Makromolekyylit syntyvät polymeroitumisreaktiossa, jossa monomeeriyksiköt liittyvät toisiinsa toistuvasti. Reaktioissa on usein veden poistumista, kondensaatioreaktiot ovat yleisiä, mutta joissain tapauksissa syntyy additiopolymerisaatiota.

Makromolekyylejä esiintyy sekä luonnossa että teollisuudessa. Luonnollisia biopolymerejä ovat proteiinit, nukleiinihapot DNA ja RNA sekä polysakkaridit kuten tärkkelys, selluloosa ja glykogeeni. Proteiinit muodostuvat aminohappojen pitkistä ketjuista, nukleiinihapot kantavat geneettistä informaatiota, ja polysakkaridit toimivat sekä energianvarastona että rakennus- ja tukiaineina. Synteettisiä makromolekyylejä ovat esimerkiksi polyeteeni, polypropeeni, polystyreeni ja polyvinyylikloridi, joita käytetään monenlaisissa tuotteissa pintakäsittelyistä pakkausmateriaaleihin.

Rakennepiirteiltään makromolekyylit voivat olla lineaarisia, haarautuneita tai ristiin sitoutuneita verkkoja. Ominaisuuksia määrittävät sekä toistuvien monomeerien ominaisuudet että niiden järjestys ja sidosmuodot. Makromolekyylit ovat keskeisiä sekä biologisissa prosesseissa että nykyaikaisessa materiaalitieteessä ja lääketeollisuudessa.