binääriesityksen

Binääriesitys tarkoittaa lukujen ja muun tiedon esittämistä base-2-järjestelmässä, jossa käytetään kahta symbolia: 0 ja 1. Jokainen sijainti vastaa 2:n potenssia; oikealta vasemmalle paikat ovat 2^0, 2^1, 2^2 ja niin edelleen. Binääriesitys on digitaalisen elektroniikan ja tietojenkäsittelyn perusta, sillä kytkennät ja tilat voidaan toteuttaa kahdella tilalla, kuten päällä/pois tai korkealla/millainen jännite.

Esimerkki: desimaaliluku 13 kirjoitetaan binääriseksi luvuksi 1101. Tämä tarkoittaa 1×2^3 + 1×2^2 + 0×2^1 + 1×2^0 = 13. Binäärijärjestelmää käytetään usein muistinhallinnassa ja tiedostojen tallennuksessa, ja lukuja sekä dataa voidaan esittää kiinteän bittimäärän pituisina, kuten 8, 16, 32 tai 64 bittiä.

Negatiiviset luvut esitetään binäärisesti tyypillisesti kaksinplementoituna (two's complement) menetelmällä, jossa ylimääräinen ykkönen merkitsee negatiivisuuden. Historiallisesti on ollut käytössä sign-magnitude- ja one's complement -menetelmiä, mutta nykyiset järjestelmät suosivat kaksinplementointia sen yksinkertaisuuden vuoksi laskennassa.

Binääriesitys ulottuu myös muihin tietoihin, kuten merkkijonoihin ja kelluvien pisteiden luvut. Esimerkiksi ASCII- tai Unicode-merkit muunnetaan binääriseksi dataksi, ja IEEE 754 -standardin mukaiset kelluvat pisteet tallennetaan binäärisinä signaaleina, eksponentin ja mantissan kautta.

Käytännössä binääriesitys on kaikkien nykyaikaisten tietokoneiden, muistien ja ohjelmistojen perusta. Se mahdollistaa datan täsmällisen tallennuksen, siirron sekä laskennan ja on keskeinen osa ohjelmoinnin ja digitaaliarkkitehtuurin ymmärtämistä.