binottaminen

Binottaminen on suomalainen termi, jota käytetään erityisesti tilastotieteessä, datatieteessä ja signaalinkäsittelyssä kuvaamaan muuttujan, aineiston tai signaalin muuntamista binääriseen muotoon. Yleisesti tavoitteena on saada kaksi tilaa, usein 0 ja 1, jotta ilmiö voidaan mallittaa, luokitella tai esittää digitaalisen järjestelmän kautta. Termi on epästandardi ja esiintyy pääasiassa teknisissä keskusteluissa sekä verkon keskustelupalstoilla; virallisessa terminologiassa käytetään useammin ilmaisua binarointi tai binääriksi muuntaminen.

Etymologia ja käyttöyhteys: binottaminen on todennäköisesti johdettu sanasta binary/ binomiainen sekä verbin ottaminen loppuliitteellä -ottaminen. Se kuvaa prosessia, jossa monimutkaisempi tieto tiivistetään kahteen tasoon. Käytössä termi voi vaihdella alueittain ja kontekstista riippuen: se voi viitata sekä yksittäisen muuttujan binarointiin että laajempaan bittipohjaiseen koodaukseen.

Käyttökohteet ja esimerkit: käytännössä binottaminen voi tarkoittaa esimerkiksi jatkuvan muuttujan muuntamista kahdelle luokkapohjaiselle tilalle (thresholding), informative-indikaattorien luomista (1, jos arvo ylittää kynnyksen, muuten 0), tai signaalin yksinkertaistamista digitaaliseen käyttöön. Se liittyy läheisesti binarointiin, binääriin luokitteluun ja esikäsittelyvaiheisiin datan valmistuksessa sekä koneoppimisessa että signaaliprosessoinnissa.

Rajoitukset: binottaminen yksinkertaistaa tietoa ja voi aiheuttaa informaation menetyksiä sekä vääristymiä mallinnuksessa. Siksi valinta kynnyksien ja binäärien asettelun perusteella on tärkeää ja riippuu käyttökontekstista sekä tavoitteista.

Lisätietoa: katso myös binarointi, binäärinen luokittelu ja binäärinen koodaaminen.