bankkitoiminnan

Bankkitoiminnan tarkoittaa rahoituslaitosten harjoittamaa toimintaa, jossa varoja siirretään, säilytetään ja käytetään maksujen sekä luottojen rahoittamiseen sekä taloudellisen toiminnan tukemiseen. Se kattaa sekä yksityishenkilöille että yrityksille suunnatut palvelut, joiden tarkoituksena on tarjota rahoitusvaihtoehtoja, maksujärjestelmiä ja varallisuudenhoitoa.

Keskeisiä toimintoja ovat talletusten vastaanotto ja talletusturva, lainojen myöntäminen ja luottoriskien hallinta, maksupalvelut sekä rahansiirrot, kortti- ja maksujärjestelmät. Lisäksi pankit hoitavat kassanhallintaa, likviditeetin varmistamista sekä sijoitus- ja arvopaperipalveluita ja niihin liittyvää riskienhallintaa. Pankkitoiminta perustuu luotonannon ja maksujen väliseen tasapainoon sekä asiakkaiden varojen turvaamiseen.

Bankkitoiminnan sääntely ja valvonta perustuvat sekä kansallisiin säädöksiin että EU-lainsäädäntöön. Suomessa toimintaa valvovat Finanssivalvonta sekä eurooppalaiset rakenteet, kuten ECB:n pankkivalvonta osana pankkivalvonnan järjestelmää. Keskeisiä teemoja ovat pääomavaatimukset (esim. Basel/CRR-CRD), likviditeettivaatimukset, sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä rahanpesun estäminen ( AML/KYC). Lainsäädäntö korostaa myös asiakkaiden suojaa, läpinäkyvyyttä ja raportointia.

Käytännössä bankkitoiminta on kehittynyt digitalisaation myötä, ja fintech-yritykset ovat lisänneet kilpailua sekä innovaatioita maksutavoissa ja luotonannossa. Pankkien tavoitteena on tarjota luotettavia, kustannustehokkaita ja läpinäkyviä palveluita samalla kun ne hallitsevat luottoriskiä, likviditeettiä ja operatiivisia riskejä sekä turvaavat asiakkaiden varat.