bakteeriset

Bakteeriset eliöt ovat yksisoluisia prokaryoottisia eliöitä, jotka kuuluvat domainiin Bacteria. Niillä ei ole tumaa, ja soluseinän rakenne sisältää usein peptidoglykaania. Bakteerit ovat monimuotoisia ja elävät erilaisissa ympäristöissä: ne voivat olla fotosynteettisiä, aerobisia tai anaerobisia. Ne lisääntyvät pääasiassa binäärisellä fissiolla, ja niiden metabolia on hyvin erilaista.

Solurakenne on tyypillisesti yksinkertainen. Niillä on solukalvo ja usein soluseinä; DNA sijaitsee nucleoidissa ja perimä on rengasmainen kromosomi. Lisäksi niillä voi olla plasmideja. Ribosomit ovat 70S-kokoisia. Jotkut bakteerit liikkuvat flagellin avulla, toiset muodostavat endosporeja selviytyäkseen ankarista oloista. Gram-värjäys jakaa bakteerit kahteen pääryhmään: grampositiivisiin ja gramnegatiivisiin, niiden soluseinän rakenteen perusteella.

Ekologisesti bakteerit ovat avainasemassa ravinteiden kierrätyksessä: ne hajottavat orgaanista ainesta, kierrättävät typen ja rikin sekä muodostavat symbiooseja kasvien, eläinten ja ihmisten kanssa. Monet bakteerit ovat hyödyllisiä teollisuudessa ja biotekniikassa: maitohappobakteerit fermentaatiossa sekä entsyymien ja bioaineiden tuotannossa.

Monipuolisuus näkyy suurissa pääryhmissä, kuten Proteobacteria, Firmicutes, Actinobacteria, Cyanobacteria ja Bacteroidetes. Osa bakteereista on patogeenejä, kuten Salmonella tai Streptococcus, mutta suurin osa on harmittomia tai hyödyllisiä ihmisille ja luonnolle.

Käyttötarkoitukset ja terveys: bakteereja hyödynnetään biotekniikassa, lääketieteessä ja elintarviketeollisuudessa. Useat antibiootit kohdistuvat bakteereihin, mutta resistenssi on kasvava haaste. Ymmärrys bakteerien roolista terveyden ja ympäristön kannalta on tärkeää.

Historia: Antonie van Leeuwenhoek havaitsi bakteerit 1600-luvulla. Myöhemmin mikrobien taudinaiheuttajateoria ja Kochin postulaatit auttoivat tartuntatautien ymmärtämistä ja hallintaa.