autotrooppinen

Autotrooppinen viittaa organismien tai prosessien kykyyn tuottaa omaa ravintoaan käyttämällä epäorgaanisia aineita, kuten hiilidioksidia ja vettä, sekä energiaa, joka yleensä tulee valosta tai kemiallisista reaktioista. Termi tulee kreikkalaisista sanoista *auto* (itsensä) ja *tropos* (käännös, muutos), viitaten itse ravinnon tuottamiseen.

Autotrooppinen ravinnon tuottotapa on keskeinen ekosysteemien toiminnassa. Kasvit ja joitakin bakteereja ja arkeoneja pidetään autotrooppisina, koska ne kykenevät suorittaa fotosynteesiä tai kemosynteesiä. Fotosynteesi on prosessi, jossa valoa käyttävät organismit, kuten kasvit ja levät, muuntavat auringon energian kemialliseksi energiaksi, tuottaen glukoosia ja vapauttamalla happea. Kemosynteesi puolestaan tapahtuu mikrobeissa, jotka hyödyntävät epäorgaanisten aineiden, kuten vesivetykaasun tai rikin, kemiallista energiaa ravinnon tuotantoon.

Autotrooppisten organismien merkitys ekosysteemeissä on korvaamaton, sillä ne muodostavat pohjan ravintoketjuille. Kasvit ja muut fotosynteettiset organismit tuottavat suurimman osan maapallon happea ja toimivat hiilen sitomisen keskeisinä tekijöinä, mikä vaikuttaa ilmaston tasapainoon. Kemosynteettiset bakteerit puolestaan elävät ääriympäristöissä, kuten hydrotermisissä lähteissä, ja ovat tärkeitä ravinnon lähteitä ekosysteemeissä, joissa valoa ei ole saatavilla.

Autotrooppisuutta voidaan myös tutkia biokemialliselta kannalta, sillä se perustuu entsyymien ja pigmenttien, kuten klorofyllin, toimintaan. Näiden prosessien ymmärtäminen on tärkeää biotekniikassa, kuten bioenergian ja uusien lääkeaineiden kehityksessä.