arvovirtoja

Arvovirot (arvovirukset) ovat pieniä DNA-viruksia, joiden genomi on lineaarinen single-stranded DNA (ssDNA) ja kooltaan noin 4–5 kilobaasia. Ne kuuluvat perheeseen Parvoviridae ja sisältävät useita sukuja, kuten Parvovirus ja Dependoparvovirus; jälkimmäinen sisältää adeno-assosioituja viruksia (AAV). Autonomous arvovirukset replikoivat itsenäisesti, dependoparvovirukset tarvitsevat toisen viruksen, kuten adenoviruksen tai herpesviruksen, tuottaakseen täydellisen replikaation.

Rakenne ja genomi: virionit ovat pieniä, icosahedraalisen muotoisia. Genomi koodaa yleensä kaksi suurta avointa lukukehää: NS-geenit (non-structural) ja VP-geenit (structural). AAV:llä on lisäksi rep- ja cap-geenit. Replikaatio tapahtuu tumassa ja hyödyntää hairpin-päät genomin replikaatiossa; kopiointi tapahtuu usein rolling-hairpin -mekanismilla.

Elinkaari: virukset sitoutuvat solun reseptoreihin, pääsevät soluun endosytoimalla, vapautuvat tumaan, tapahtuu transkriptio ja replikaatio, partikkeleiden kokoaminen ja vapautuminen.

Isäntä ja sairaudet: arvoviruksia löytyy monilta isäntä- ja laji-ryhmiltä. Ihmisillä parvovirus B19 aiheuttaa erythema infectiosum (fifth disease) – lapsilla ihottumaa – sekä harvinaisissa tapauksissa aplastisen kriisin. Koirilla canine parvovirus aiheuttaa vakavaa gastroenteriittia, kissoilla FPV-panleukopenia. AAV on yleisesti ei-pathogeeninen ihmisillä ja sitä käytetään geneettisen terapian vektorina.

Diagnostiikka ja hoito: diagnostiikka perustuu PCR- ja serologisiin menetelmiin; hoito on pääasiassa tukihoitoa. Rokotteita on käytössä koiran CPV- ja kissan FPV-taudeille. AAV-viruksia käytetään laajasti geneettisessä terapiassa vektoreina.