arviointityyppeihin

Arviointityyppeihin viitataan koulutuksessa ja oppimisprosessien arvioinnissa käytettäviin erilaisten tarkoitusperien ja menetelmien ryhmiin. Eri arviointijärjestelmät palvelevat sekä oppimisen edistämistä että päätöksentekoa, kuten oppilasarviointia, opetussuunnitelman kehittämistä sekä tutkintojen myöntämistä.

Yleisimmät arviointityypit voidaan jakaa seuraavasti: formatiivinen ja summatiivinen arviointi. Formatiivinen arviointi tapahtuu oppimisen aikana ja tavoitteena on tarjota palaute sekä säätää opetusmenetelmiä. Summatiivinen arviointi sijoittuu jaksoon ja mittaa oppimistuloksia lopullisesti. Kriteeriperusteinen arviointi mittaa suorituksen suhteessa ennalta määriteltyihin kriteereihin, kun taas normatiivinen eli vertailuun perustuva arviointi asettaa suoritusjärjestyksen muiden suoritusten perusteella.

Muita keskeisiä tyylejä ovat diagnosoiva arviointi, joka auttaa tunnistamaan oppimisvaikeudet ja oppimistarpeet, sekä portfoliopohjainen arviointi, joka kokoaa oppijan työsuorituksia pitkällä aikavälillä. Lisäksi performanssi- ja projektiarviointi mittaavat käytännön suoritusta, kun taas itsearviointi ja vertaisarviointi lisäävät oppijan reflektointia sekä yhteisöllistä palautetta.

Arviointien suunnittelussa korostuvat luotettavuus ja validiteetti: mittaamisen on tarkoitus tuottaa johdonmukaisia ja merkityksellisiä tuloksia. Haasteita ovat resurssit, ohjaus, tasapuolinen kohtelu sekä motivaation ja kulttuuristen tekijöiden vaikutukset. Yhteenvetona arviointityypit täydentävät toisiaan: monipuolinen arviointi yhdistää eri tyyppejä tukemaan oppimista, palautetta ja päätöksentekoa.