arviointiskaalat

Arviointiskaalat ovat mittausinstrumentteja, joilla mitataan ilmiöitä kuten asenteita, mielentiloja, käyttäytymistä tai kokemuksia. Niitä käytetään koulutuksessa, psykologiassa, terveydenhuollossa ja yhteiskuntatieteissä. Arviointiskaalat voivat olla itsearviointia tai havainnoitua arviota, ja usein ne esitetään numeerisina piste- tai asteikkoina, joiden avulla vastaukset voidaan kvantifioida.

Yleisimmät tyypit ovat: Likert-asteikot, joissa väitteisiin vastataan vaihtelevalla voimakkuudella (esim. 1–5 tai 1–7); semanttinen differentialiskala, joka mittaa asenteita vastakohtayhdistelmillä; visuaalinen analogiaskaala (VAS), jossa vastaaja siirtää viivaa 0–100 mm; sekä kriteereihin perustuvat rubriikit, jotka määrittelevät suorituksia koskevat arviointikriteerit.

Kehittämisessä korostuvat selkeät itemit, sopiva mitta-asteikko sekä pilottien ja psykometrien arviointi, kuten reliabiliteetti ja validiteetti. Tutkimuksissa ja käytännössä käytettävien skaaloja on tärkeä testata luotettaviksi; sisäinen consistenssi (esim. Cronbachin alfa) sekä test-retest-luotettavuus ovat yleisiä arvioita.

Käyttöön vaikuttavat kulttuuriset tekijät sekä käännöstyö. Käännökset suunnitellaan usein eteenpäin-takaisin -menetelmällä ja esikokeiluilla, jotta mitta pysyy merkityksellisenä eri ryhmissä. Arviointiskaaloja voidaan soveltaa sekä tutkimukseen että päätöksentekoon, mutta tulosten tulkinnassa on huomioitava vastaajan vinoumat ja mittarin rajoitukset.