arktisetetelämenetelmälliset

Arktisetetelämenetelmälliset on suomalaisessa tieteellisessä keskustelussa käytetty adjektiivi ja neologismi, jolla viitataan tutkimusotteeseen, joka yhdistää arktisten ja eteläisten alueiden tutkimusperinteet sekä korostaa menetelmällistä moninaisuutta. Termi koostuu sanoista arktinen, etelä ja menetelmällinen, ja sitä käytetään kuvaamaan sekä tutkimuksen suunnitelmallisuutta että vertailukelpoisuutta.

Termi on pääasiassa elänyt neutraalissa, deskriptiivisessä yhteydessä tieteellisissä julkaisuissa sekä konferenssiyhteyksissä, eikä sitä ole laajasti vakiinnutettukaikkien alojen yleiskäyttöön. Lyhenne ATE saattaa esiintyä joissakin teksteissä.

Keskeisiä piirteitä ovat kansainvälinen, monialainen lähestymistapa, joka käyttää sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä; kenttätyö arktisilla ja eteläisillä alueilla sekä paikkasidonnaisten, yhteisöjen ääniä korostavien lähestymistapojen huomioiminen; ja refleksiivinen ote, jossa tutkimusaiheet ja metodit kehittyvät suhteessa kontekstiin.

Kritiikkiä on esitetty siitä, että termi voi olla liian yleisesti käytetty ja hämärtää tarkkoja metodisia käytäntöjä. Toiset kannattavat sen etuna kuvata monimutkaisten ja vertailukelpoisten tutkimuskehyksien yhdistämistä, kun taas kolmannet huomauttavat, että termi voi kustanntaa täsmällisyyden.

Esimerkinomaisesti arktisetetelämenetelmällisiä lähestymistapoja on sovellettu vertaileviin tutkimuksiin, joissa yhteisöjen luonnonvarojen hallintaa analysoidaan yhdistämällä haastatteluja, osallistuvaa havainnointia ja GIS-pohjaisia kartoituksia. Lisätietoja aiheesta löytyy kyseisten alojen tieteellisistä julkaisuista.