arkaluonteisuutta

Arkaluonteisuutta (arkaluonteinen tieto) tarkoittaa henkilötietojen luokkaa, jonka paljastuminen voi aiheuttaa henkilölle merkittävää haittaa tai loukkauksia yksityisyydelle, maineelle tai oikeuksille. Arkaluonteisen tiedon käsittelyä säännellään tiukemmin kuin tavallista henkilötietoa, koska sen paljastuminen voi johtaa syrjintään, vahingoittumiseen tai lisäriskeihin.

Esimerkkejä arkaluonteisista tiedoista ovat henkilön terveydentila sekä sairaudet, etninen tai kansallinen alkuperä, poliittiset mielipiteet, uskonnolliset tai filosofiset vakaumukset, ammattiliiton jäsenyys, seksuaalinen suuntautuminen ja elämäntavat sekä geneettinen ja biometrinen data, joka voi olla tunnistettavissa. Arkaluonteinen tieto voi tulla käsittelyyn ainoastaan, jos laissa säädetään erikseen suotuisasta perusteesta tai asianomaisella henkilöllä on antamastaan suostumuksesta johtuva nimenomainen mahdollisuus.

Lainsäädäntö ja käytännöt asettavat erityisiä ehtoja arkaluonteisen tiedon käsittelylle. Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaan arkaluonteisen tiedon käsittely on kiellettyä ilman perustetta, kuten eksplisiittinen suostumus, tarve työsuhteen hoitamiseksi tai oikeudellisten velvoitteiden täyttämiseksi, havaitsemiseksi tai terveyden suojelemiseksi, sekä tietyt erityisedutut julkiset tai tieteelliset käyttötarkoitukset. Kansallinen lainsäädäntö voi määritellä lisäperusteita ja -käytäntöjä.

Käytännössä arkaluonteisen tiedon käsittely edellyttää tiukkoja turvallisuustoimenpiteitä, kuten minimointia, rajoitettua pääsyä, salaus- ja pseudonymisointikeinoja sekä tietoturva- ja vaikutustenarviointeja (DPIA) suurissa riskiarvioissa. Henkilön oikeudet, kuten oikeus saada pääsy tietoihinsa, oikeus oikaista ja oikeus vastustaa käsittelyä, koskevat myös arkaluonteista dataa.