antioksidanttista

Antioksidanttinen käsite viittaa yhdisteisiin ja vaikutuksiin, jotka estävät tai hidastavat hapettumista soluissa. Hapettuminen voi muodostaa vapaiden radikaalien kaltaisia tappioradikaaleja, jotka voivat vaurioittaa lipidejä, proteiineja ja DNA:ta. Liiallinen hapetus on yhteydessä ikääntymiseen ja useisiin sairauksiin. Antioksidantit voivat toimia sekä vapaita radikaaleja neutraloivina että solujen omia puolustusjärjestelmiä vahvistavina tekijöinä.

Yleisimmät antioksidantit ovat vitamiinit kuten C- ja E-vitamiini sekä beetakaroteeni. Näiden lisäksi tärkeitä ovat monenkirjaiset fytokemikaalit, kuten flavonoidit ja polyfenolit, joita löytyy kasviksista, hedelmistä, pähkinöistä ja teestä. Myös kehon oma puolustusjärjestelmä tuottaa antioksidantteja, kuten entsyymit superoksididismutaasi (SOD), glutationiperoksidaasi (GPx) ja katalyytti.

Ravinnosta saatavat antioksidantit voivat tukea terveyttä osana monipuolista ruokavaliota. Tutkimukset viittaavat siihen, että runsas kasvikunnan antioksidanttien saanti liittyy pienempään riskiin joihinkin sairauksiin, mutta suuria annoksia konsentraatioina otettavien lisäaineiden vaikutukset ovat olleet epäjohdonmukaisia. Joissakin yhteyksissä korkeat beetakaroteeni- tai E-vitamiiniannokset ovat jopa lisänneet riskejä erityisissä ryhmissä.

Yleinen suositus on saada antioksidantteja ensisijaisesti ruoasta ja välttää suuria yksittäisiä lisäannoksia ilman terveydenhuollon ohjausta. Antioksidanttinen huomio on osa terveellistä ruokavaliota, mutta se ei yksin riitä sairauksien ehkäisyyn.