antimykoottisia

Antimykoottisia aineita ovat yhdisteet, jotka estävät sienten kasvua tai tappavat sieniä. Niitä käytetään sekä lääketieteessä sieniperäisten infektioiden hoitoon että maataloudessa sekä elintarvikkeiden säilyvyyden parantamiseen, joissa ne estävät sienten aiheuttamia vaurioita tuotannon ja varastoinnin aikana.

Toimintaperiaatteiltaan antimykoottiset aineet vaikuttavat soluihin useilla tavoilla. Keskeisiä mekanismeja ovat ergosterolin synteesin estäminen ja solukalvon rikkominen ergosterolin sitomisen kautta, soluseinän rakennetta vahingoittavat vaikutukset sekä nukleiinihappojen synteesin estäminen. Näillä mekanismeilla ne sekä estävät kasvua että tappavat sienet.

Resistenssi: Sienten kyky vastustaa hoitoa on lisääntynyt. Mekanismeihin kuuluvat mutaatiot kohdeentsyymeissä, efflux-pumpun ilmaisun lisääntyminen ja biofilmin muodostuminen. Turvallisuus: Monet systeemiset antimykoottiset voivat aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia ja vuorovaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa, kun taas paikalliset valmisteet ovat usein paremmin siedettyjä mutta voivat aiheuttaa ihoärsytystä. Hoito tulee toteuttaa terveydenhuollon ammattilaisen valvonnassa.

Maataloudessa sekä elintarviketuotannossa antimykoottisia aineita käytetään sienenaiheuttamien vaurioiden ennaltaehkäisyyn ja kontrolliin, esimerkiksi viljelykasvien suojelussa sekä tuotteiden säilyvyyden parantamisessa varastoinnin aikana. Resistenssin ehkäisy ja ympäristövaikutusten minimointi ovat keskeisiä tekijöitä näiden aineiden käytössä.