antigeeniset

Antigeeniset aineet ovat molekyylejä tai niiden osia, jotka voivat olla tunnistettavissa immuunijärjestelmän soluja tai vasta-aineita varten. Ne voivat olla proteiineja, polysakkarideja, lipidejä tai nukleiinihappoja, usein liitettynä toisiinsa siten, että ne muuttuvat immunogeenisiksi. Immunogenicity tarkoittaa kykyä saada aikaan immuunivaste, kun taas antigenisyys viittaa kykyyn sitoutua spesifisti vasta-aineisiin tai T-solujen reseptoreihin.

Antigeenisissä rakenteissa on epitoppeja eli antigeenisiä determinantteja, joita immuunijärjestelmän B- ja T-solut tunnistavat. B-soluilla usein on konformatiivisia (kolmiulotteisia) tai lineaarisia epitoppeja, kun taas T-solut tunnistavat peptidisiä epitoppeja esitettyinä MHC-moleyleille.

Antigeeniset aineet voidaan jakaa tyypillisesti eksogeenisiin (ulkopuolella oleviin, kuten bakteerien tai virusten proteiineja), endogeenisiin (solujen sisäiset tai tumalliset komponentit) sekä autoantigeeneihin (kehon omat rakenteet). Allergeneiksi kutsutaan erityisiä antigeenejä, jotka laukaisevat yliherkkyysreaktioita.

Sovellukset ja merkitys: antigeenisiä aineita käytetään rokotteiden kehityksessä ja serologisissa testeissä vasta-aineiden tunnistamiseen. Rokotteet esittävät turvallisia antigeenejä tai niiden osia immunisoinnin aikaansaamiseksi, usein adjuvanttien avulla immunogeenisyyden tehostamiseksi. Diagnostiikassa antigenien tutkimus mahdollistaa infektion tai immuunivasteen mittaamisen.

Ristireaktiot voivat aiheuttaa ei-toivottuja reaktioita, kun samanlaisiin epitoppeihin reagoivat vasta-aineet sitoutuvat eri organismeihin. Immunologinen tutkimus keskittyy antigeenien karakterisointiin, eristämiseen ja määritykseen, jotta ymmärrys immuunireaktioista sekä kehitys- ja diagnostiikkaprosessit paranisivat.