amiinimuotoja

Aminimuodot ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on amino-ryhmä. Tyypillisiä rakenteita ovat RNH2 (primaariset amiinit), R2NH (toissijaiset amiinit) ja R3N (kolmannen asteen amiinit). Kvaternaari ammonium-yhdisteet muodostuvat, kun typpeen kiinnittyy neljä substituenttia ja syntyy positiviisesti varautunut ioniyhdiste (R4N+ X−).

Ominaisuudet: Aminimuodot sisältävät typen vapaan elektroniparin, minkä vuoksi ne toimivat emäksinä ja nukleofiileinä. Alifaattiset amiinit ovat yleensä vahvempia emäksisiä kuin aromaattiset amiinit, koska aromaattisen renkaaseen liittyvä resonanssisuus pienentää elektroniparin saatavuutta. Emäksisyys ja reaktiivisuus riippuvat substituenttien elektronivaikutuksista sekä steriikasta.

Reaktiot ja valmistus: Primaariset ja toissijaiset amiinit voivat syntyä ammoniakin alkyloinnin tai reductiivisen aminoinnin kautta. Aminiinit prototoituvat protonoitumalla: R3N + H+ ⇌ R3NH+. Ne voivat myös alkyloitua (R3N + R'X → R3NR' + X−) ja asetyloida (R2NH + R'COX → RCONHR' + HX) muodostaen amiideja. Aromiset amiinit, kuten aniliini, reagoivat nitrihappon kanssa diazotisaan muodostaen diazonium-salteja, joita käytetään azo-väriaineiden valmistuksessa.

Esimerkkejä ja käyttökohteita: Metyla­miini (CH3NH2), dimetyylamiini ((CH3)2NH), trimetylamiini (N(CH3)3), sekä aniliini (C6H5NH2) ja piperidiini ovat yleisiä amiineja. Niitä käytetään laajasti lääke- ja kemianteollisuudessa, polymeerien valmistuksessa sekä värjäys- ja katalyyttisissä sovelluksissa.