Emäksisyys

Emäksisyys (alkalinitetti) on kemiallisen aineen tai liuoksen ominaisuus, joka kuvaa sen kykyä toimia emäksenä. Siihen liittyy useita määritelmiä. Brønsted-Lowry -määritelmän mukaan emäksisyys tarkoittaa aineen kykyä vastaanottaa protoni (H+). Arrhenius-määritelmän mukaan emäs muodostaa vesiliuoksessa hydroksidi-ioneja OH−. Nämä määritelmät ovat käyttökelpoita eri liuottimissa ja reaktio-olosuhteissa.

Vesiliuoksessa emäksisyys ilmenee pH-arvona ja OH−-ionin pitoisuutena. Vahvat emäkset, kuten NaOH ja KOH, dissosioituvat täydellisesti vedessä ja nostavat pH:n voimakkaasti. Heikot emäkset, kuten ammoniakki NH3, vastaanottavat protonin vain osittain; niiden emäksisyys kuvataan emäksen dissosiaatiokyvyn Kb-arvolla tai pKb-arvolla. Emäksisyyden voimakkuus riippuu myös liuottimesta: sama aine voi olla erilailla emäksinen eri solvateissa.

Emäksisyydellä on keskeinen merkitys muun muassa veden laadussa, jossa alkalinitetti puskuroi pH:ta ja suojaa suurilta vaihteluilta. Se näkyy myös laboratorioissa ja teollisuudessa pH-säätöön ja neutralointiin liittyvissä prosesseissa sekä orgaanisessa kemiassa reaktiivien valinnassa.

Kokonaisuutena emäksisyys kuvaa kykyä vastaanottaa protoni tai muodostaa OH−-ionia, ja sen vahvuus määräytyy sekä aineesta että liuottimesta.