Emäksisyydellä

Emäksisyydellä tarkoitetaan veden tai muun aineen kykyä neutraloida vahvoja happoja ja siten toimia puskurina pH:n muutoksille. Se ei ole sama asia kuin pH, vaan kuvaa järjestelmän kokonaiskapasiteettia vastustaa happamuuden laskua. Yleisin tapa ilmaista emäksisyys on CaCO3-ekvivalentteina (mg/L as CaCO3) tai meq/L.

Suurimmat emäksisyyden lähteet ovat bikarbonaatit (HCO3−), karbonaatit (CO3^2−) ja hydroxide-ionit (OH−). Luonnonvesissä bikarbonaatit ja karbonaatit muodostavat yleensä suurimman osan puskurista, jolloin vesimäärän kyky vastustaa pH:n muutoksia riippuu näiden ionien määrästä ja muodosta. Emäksisyys on tärkeä vesien puskurikapasiteetin mitta, joka vaikuttaa sekä juomaveden että luonnonvesien käyttökelpoisuuteen ja kestävyyteen happamuuden vaikutuksille.

Mittaaminen ja yksiköt: emäksisyys ilmoitetaan usein milligrammaneina CaCO3-ekvivalentteina (mg/L as CaCO3) tai meq/L. Kolmen keskeisen mittauskäsitteen avulla voidaan kuvata erilaista alkaliniteettia: Total alkalinity (TA) on kokonaispuskurikyky titraamalla vahvaa happoa pH:iin 4,5; phenolphthalein alkalinity (PA) kuvaa osuutta, joka pysyy pH:iin noin 8,3 asti; ja methyl orange alkalinity (MOA) saadaan TA:sta vähentämällä PA, eli MOA kuvaa lopullista puskurikykyä hapon vaikutuksesta pH:n ollessa alle 4,5.

Käytännön merkitys: emäksisyys auttaa säilyttämään vesien vakaan pH:n, suojaa vedenkäsittelyä korroosiolta ja haitallisten happojen vaikutuksilta sekä on tärkeä tekijä ympäristötutkimuksissa ja kastelulannoituksessa. Matala emäksisyys tekee vedestä herkemmän pH:n muutoksille, kun taas korkea emäksisyys voi vaikuttaa mineraalipitoisuuksiin ja käsittelyvaatimuksiin.