allergiariskejä

Allergiariskejä ovat ne tekijät ja tilanteet, joissa yksilö on alttiina allergeeneille ja voi kokea allergisen reaktion. Termi kattaa sekä riskin allergian kehittämiselle että riskin saada akuutti allerginen reaktio olemassa olevalle allergeeniherkkyydelle.

Tyypillisiä allergiariskejä ovat sekä IgE- välitteiset reaktiot että ei-IgE-pohjaiset reaktiot. IgE-reaktioissa immuunijärjestelmä tunnistaa allergeenin ja vapauttaa histamiinia sekä muita välittäjäaineita, mikä voi aiheuttaa oireita kuten kutinaa, nokkosihottumaa, turvotusta, hengitysvaikeuksia tai vatsavaivoja. Vakavimmissa tapauksissa voi kehittyä anafylaksia. Riskin suuruuteen vaikuttavat mm. perinnöllinen alttius (atopia), aiemmat allergiarasitukset, astma sekä ympäristötekijät kuten ilmansaasteet ja tupakointi.

Yleisimpiä allergeeneja ovat ruoka-aineet (esimerkiksi pähkinät, maito, kananmuna, soija, kala, äyriäiset ja vehnä), siitepöly, talon-asumisen pölypunkit, eläinperäinen häkäre, homeen itiöt, lateksi sekä tietyt lääkkeet kuten penisilliini. Altistumismenetelmät voivat olla hengitys- tai suun kautta tapahtuvaa, sekä ihon tai pistosaltistus.

Hoidon ja ennaltaehkäisyn kannalta keskeistä on allergeenien välttäminen ja yksilöllinen hätätilanteen suunnitelma. Lääkärin arvio voi sisältää allergiatestit (ihotestit tai allergeenikohtaiset IgE-tasot) sekä henkilökohtaisen hoito-ohjelman. Vakavien reaktioiden varalta on usein suositeltavaa, että henkilö kantaa mukanaan adrenaliinia sisältävää itsehoitolääkettä ja saa koulutuksen sen käytöstä. Tietoisuus allergeenien tunnistamisesta, tuotekorteista ja etikettien lukemisesta auttaa vähentämään riskien kohdentamia altistuksia sekä parantamaan turvallisuutta arjessa ja työssä.