lukemisesta

Lukemisesta on elatiivin muoto sanasta lukeminen, joka tarkoittaa lukemisen teon tai ilmiön lähdettä, aihetta tai kontekstia. Elatiivi -sta/-stä ilmottaa usein sijaintia, alkuperää tai aiheen suuntaa, ja lukemisesta taluttaa tätä samaa kieliopillista rakennetta käytännön ilmaisuihin. Sanan perusta on lukeminen, jonka voi nähdä sekä toiminnan että ilmiön käsittelyssä.

Käyttöön liittyy sekä kielenopetuksellinen että kielellinen semantiikka. Esimerkiksi lukemisesta voidaan puhua sekä lähteenä että keskustelunaiheena. Siten lauseet kuten “keskustellaan lukemisesta ja sen vaikutuksista oppimiseen” sekä “tutkimuksessa käytetty data perustuu lukemisesta kerättyyn aineistoon” ovat tavallisia. Lukemisesta voidaan myös puhua yleisenä ilmiönä, jolla viitataan kirjojen lukemisen rooliin kehityksessä ja kulttuurisessa kontekstissa.

Kontekstissa lukemisesta ilmenevät tieteelliset ja opetusperusteiset ulottuvuudet. Varhaisessa opetuksessa se voi kuvata lukutaidon kehittymistä, lukemisen motivaatiota ja ymmärryksen edistämistä. Tutkimuksissa lukemisesta käytetään elatiivia kuvaamaan datan, havaintojen tai lähteiden suuntaa ja alkuperää. Kielitieteellisesti lukemisesta on osa laajaa -minen-sanan elatiivin käyttötapaa.

Lukemisesta on yleinen termi Suomessa sekä arkipuheessa että akateemisessa kirjoittamisessa, ja sitä käytetään kuvaamaan lukemisen ilmiötä, sen vaikutuksia sekä sitä koskevaa keskustelua. Se voi esiintyä yksittäisenä käsitteenä tai osana lauseen toista osaa.