alkukehitys

Alkukehitys on eliön kehityksen varhaisvaihe, joka alkaa hedelmöittymisestä ja etenee kohti kehon pääpiirteiden ja ensisijäisten elinten muodostumista. Sillä tarkoitetaan sikiö- ja kehitysbiologiaan liittyviä varhaisia kehitysvaiheita, kuten solujen jakautumista, blastula- ja gastrula-vaiheita sekä morfogeneesiä. Tarkka määritelmä vaihtelee eliölajittain, mutta yleisesti alkukehitys kattaa kehityksen ensimmäiset vaiheet ennen syntymää.

Eläinlajeilla alkukehitys alkaa hedelmöittymisestä ja etenee nopeasti solujen jakautumisten kautta blastulaan ja gastrulaatioon. Gastrulaatiossa muodostuvat kolme alkeiskudostyyppi: ektodermi, mesodermi ja endodermi, joista kehittyvät kudokset ja elimet. Tämän jälkeen tapahtuu organogeneesi sekä neurulaatio, jotka lopulta tuottavat toimivan kehon rakenteen.

Alkukehityksen säätely perustuu monimutkaiseen geneettiseen ja molekulaariseen ohjelmointiin. Varhaiset signaaliprosessit ja transkriptiofaktorit ohjaavat solujen kohtaloita, liikkeitä ja kudosten muotoutumista. Tärkeitä signaalipolkuja ovat esimerkiksi Wnt, BMP, FGF, Hedgehog ja Notch sekä niiden vuorovaikutukset. Kehitystä voidaan tutkia käyttämällä malleja kuten Drosophila, Xenopus, zebrafish ja hiiri.

Alkukehityksen tutkimus avaa ovia ymmärtämään kehitysviiveitä ja synnynnäisiä epämuodostumia sekä kudosten muodostumisen perusteita sekä mahdollisuuksia regeneratiiviseen lääketieteeseen. Vaikka monet perusperiaatteet ovat säilyneet evoluutiossa, lajien välillä esiintyy merkittäviä eroja kehityksen aikatauluissa ja tavoissa.