alkeneihin

Alkeenit ovat hiilivetyjä, joissa on yksi tai useampi kaksoissidos C=C. Ne ovat epätyydyttyneitä yhdisteitä; yleinen molekyylikaava akeneeneille on CnH2n, ja syklisten alkenenien kaava on tavallisesti CnH2n-2. Kaksoissidos on sp2-hybridisoitunut, minkä vuoksi sidoskulma on noin 120 astetta ja rotaatio sidosakselin ympäri on rajoitettu. Tästä seuraa geometrista isomeriaa, kuten cis- ja trans- isomeeria. Alkeenit reagoivat usein ensimmäisenä seuraaviin kahteen luokkaan: additioreaktiot, joissa molekyyliin liittyy toinen reagoiva molekyyli, sekä polyymerisaatio, jolla pienemmistä monomeereista rakennetaan pitkiä polymeerejä.

Reaktiot ja sovellukset: Keskeisiä additioreaktioita ovat vety-additio (H2), halogeenien additio (X2), sekä veden additio katalysoidussa hydrataatiossa. Markovnikovin sääntöjä noudattavat reaktiot ovat tavallisia, riippuen katalystista ja reaktion olosuhteista. Alkeenista valmistetaan monia derivoituja ja ne toimivat tärkeinä monomeereinä polymeerien, kuten polyeteenin ja muiden muovien, valmistuksessa. Niistä syntyy myös erilaisia halogenoituja yhdisteitä, alkoholeja ja muita teollisia raaka-aineita.

Tuotanto ja merkitys: Teollisesti alkeenit syntyvät pääasiassa öljyn ja maakaasun käsittelyssä ja krakkausprosesseissa. Ne ovat keskeisiä raaka-aineita monissa kemianteollisuuden sovelluksissa sekä polttoaineasemien ja muovien tuotannossa. Turvallisuus: alkeenit ovat usein helposti syttyviä ja voivat reagoida äkillisesti hapen kanssa, joten niiden käsittely ja varastointi vaativat asianmukaisia varotoimia.