aivohäiriöihin

Aivohäiriöt ovat tiloja, joissa aivotoiminta häiriintyy ja jotka voivat vaikuttaa tietoisuuteen, kognitioon, puheeseen, liikkeeseen tai tuntoaistiin. Ne voivat olla äkillisiä, kuten äkillinen sekavuus, kouristus tai halvaus, tai kroonisia, joissa oireet kehittyvät vähitellen. Aivohäiriöt vaihtelevat laajasti syiden, vakavuuden ja kestoajan mukaan.

Suurimmat syyryhmät ovat verenkiertohäiriöt (aivoinfarkti, aivoverenvuoto), aivokudoksen vauriot trauman seurauksena, infektiot kuten enkefaliitti ja meningitis, sekä aineenvaihdunnan häiriöt (esimerkiksi hypoglykemia, natriumpitoisuuden muutokset). Myös myrkyt, lääkkeet sekä neurodegeneratiiviset sairaudet ja aivokudosten kasvaimet voivat aiheuttaa aivohäiriöitä. Oireet määräytyvät vaurion sijainnin mukaan ja voivat sisältää sekavuutta, puhe- tai kirjoitusvaikeuksia, toispuoleista halvautumista tai tunnottomuutta, näköhäiriöitä, äkillisen päänsäryn sekä kouristuksia.

Diagnostointi perustuu nopeaan kliiniseen arvioon sekä kuvantamiseen (tietokonetomografia tai magneettikuvaus) ja tarvittaessa laboratorio- ja erikoistutkimuksiin. EEG voi auttaa epileptisten tapahtumien selvittämisessä, ja lumbaläpyrä voi olla tarpeellinen infektioiden tai tulehduksen tutkimiseksi.

Hoito ja ennuste riippuvat syystä ja akuutin tilan vakavuudesta. Akuutissa tapauksessa pyritään turvaamaan elintoiminnot ja potilaan verenkierto sekä hapetus, ja hoito suunnataan kohti syyn erityishoitoa. Ennaltaehkäisy keskittyy riskitekijöiden hallintaan, kuten verenpaineen, verensokerin ja kolesterolin hoitoon, sekä terveellisiin elämäntapoihin. Lisätiedot löytyvät neurologian ja akuutin lääketieteen lähteistä.