aistitason

Aistitason on käsite, jota käytetään kuvaamaan sen tason, jolla aistitilaisten ärsykkeiden havaitseminen ja alustava käsittely tapahtuvat. Se kattaa prosessin alun havaitsemisesta tietoiseen tulkintaan asti ja liittyy usein havaitsemiskynnyksiin sekä siihen, miten ärsykkeet erottuvat toisistaan.

Käytännön konteksteja, joissa aistitason käsite esiintyy, ovat psykologia, neurotiede, kasvatus, kuntoutus sekä käyttäjäkokemuksen suunnittelu ja ergonomia. Aistitason avulla voidaan arvioida, miten herkästi yksilö havaisee visuaalisia, auditiivisia tai somatosensorisia ärsykkeitä, sekä miten nämä ärsykkeet kulkeutuvat korkeampien aivoprosessien kautta tulkintaan.

Keskeisiä käsitteitä ovat absoluuttinen havaitsemiskynnys ja erotuskynnys (just noticeable difference, JND). Absoluuttinen kynnys määrittelee pienimmän ärsykkeen voimakkuuden, jonka yksilö havaitsee jossain vaiheessa, kun taas erotuskynnys kuvaa pienintä erotusta kahden ärsykkeen välillä, jonka havaitaan eroksi. Subliminaalinen stimulointi viittaa ärsykkeisiin, jotka jäävät tietoisen havaitsemisen alapuolelle, kun taas supraliminaliset ärsykkeet ovat selviytyvät havaittaviksi.

Aistitason käsittely ja mittaaminen vaihtelevat eri aistien mukaan (näkö, kuulo, tunto, maku, haju sekä proprio- ja interoceptiivinen tieto). Käytännössä aistitason huomiointi auttaa suunnittelussa ja terapiassa: ärsykkeet voidaan sopeuttaa siten, että ne ovat havaittavissa oikein, tai päinvastoin vältetään ylirasitusta. Loppujen lopuksi aistitason käsite on käytännön työkalu, jonka tarkka merkitys ja sovellus vaihtelee lähteestä riippuen.