aikaintervallien

Aikaintervallit ovat ajassa määriteltyjä aikavälejä, jotka jakavat ajan kahden aikapisteen välille. Ne kuvaavat alkua ja loppua sekä mahdollisesti niiden väliseen ajanjaksoon kuuluvia tapahtumia tai mittauksia. Määritelmässä t1 ja t2 ovat aikapisteet, ja intervallin pituus voidaan kirjoittaa Δt = t2 − t1, jolloin t2 ≥ t1. Intervalli voi olla suljettu [t1, t2], jolloin molemmat päätepisteet kuuluvat siihen, tai avoin (t1, t2), sekä puolipuoli-avoimet versiot kuten [t1, t2) tai (t1, t2], riippuen kontekstista.

Aikaintervallit voivat käsittää sekä jatkuvan että diskreetin ajan. Jatkuvassa ajassa päätepisteiden eron katsominen on yleisesti intervallin pituuden määrittämistä, kun taas diskreetissä ajassa intervallin sisään kuuluvien aikapisteiden määrä voi olla rajallinen tai suurempi. Intervallin sisällöön kuuluvia tapahtumia voidaan tarkastella esimerkiksi ajankäytön suunnittelussa, aikataulutuksessa sekä ajanjaksojen analyysissä.

Tärkeitä käsitteitä ovat intervalin sisältävyys, sisältövaihtelu ja rajat. Yhden aikaintervallin osan toiseen verrattuna voidaan sanoa: [a,b] ⊆ [c,d] kun c ≤ a ja b ≤ d. Aikaintervallit voivat myös tapahtumafunktioissa ja todennäköisyyslaskennassa esiintyä, jolloin arvioidaan muun muassa todennökset, että jokin tapahtuma ajoittuu tietyn aikavälin sisään, esimerkiksi P(a ≤ T ≤ b).

Käytännössä aikaintervallit esitetään usein aikaleimoina tai ISO 8601 -muodossa (esim. 2025-06-01T09:00:00Z to 2025-06-01T17:00:00Z) ja erotukset määrätään minuutein, sekuntein tai muun yksikön mukaan. DST- ja aikavyöhykkeiden muutokset voivat tehdä kalenteri-intervalli Alkusuunnittelun, sillä suoran clock-time intervallin pituus ei välttämättä vastaa todellista elapsed-timea. Näissä tilanteissa käytetään yleensä samanaikaisia aikaleimoja tai koordinoituja aikavyöhykkeitä.