aggressiivisuus

Aggressiivisuus tarkoittaa käyttäytymisen, tunteiden ja motivaation suuntautumista kohti vahingoittamista, uhkaa tai hallinnan hakemista toista ihmistä, esinettä tai tilannetta kohtaan. Se voi ilmetä nopeasti hyökkäävästi tai välttelevästi, ja siihen liittyy usein pettymys, vihainen tunne tai halu kontrolloida tapahtumia. Aggressiivisuus eroaa usein assertiivisuudesta, joka liittyy omien tarpeiden ilmaisemiseen tavalla, joka ei kohtuuttomasti vahingoita toisia.

Aggressiivisuutta voidaan luokitella eri tavoin. Fyysinen aggressiivisuus tarkoittaa kehoon kohdistuvaa vahingontekoa tai uhkailua. Verbaalinen aggressiivisuus ilmenee sanallisesti tai loukkaavasti. Passiivinen aggressiivisuus ilmenee epäsuorasti, esimerkiksi myöhästelyllä, perääntymisellä tai ponnekkaan vastustamisen kautta. Lisäksi voidaan erottaa reaktiivinen aggressiivisuus, joka liittyy välittömään ärsykkeen laukaisemaan väkivallan tai uhkailun haluun, sekä proaktiivinen aggressiivisuus, jossa aggressio on tavoitekeskeistä eikä pelkästään reaktiota tilanteeseen.

Syytekijät aggressiivisuudessa ovat monisyisiä. Biologiset tekijät, kuten geneettinen alttius ja hormonaaliset vaihtelut, voivat vaikuttaa impulssikontrolliin ja vihamielisyyden tunteisiin. Psyykkiset tekijät, kuten stressi, mielialahäiriöt, traumataustat ja impulssin hallinnan vaikeudet, voivat lisätä aggressiivisen reagoinnin riskiä. Sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät, kuten kasvatustavat, normalisointi väkivallalle sekä vuorovaikutustilanteiden konfliktinhallinnan puute, voivat vahvistaa aggressiivisia reaktioita.

Aggressiivisuudella on sekä yksilöllisiä että yhteiskunnallisia vaikutuksia. Se voi heikentää ihmissuhteita, suruttaa työ- tai kouluyhteisöä ja lisätä oikeudellisia seuraamuksia sekä terveysriskien, kuten stressin ja mahdollisten vammojen syntymisen. Arviointi perustuu sekä havainnointiin että kyselyihin, ja hoitoa voidaan tarvita erityisesti silloin, kun aggressiivisuus vaikuttaa päivittäiseen toimintaan. Hoitomuotoihin kuuluvat kognitiivinen käyttäytymisterapia, sosiaalisten taitojen harjoittelu, stressinhallintatekniikat sekä tarvittaessa mielenterveyden tukeminen lääkityksellä.