adherensliitokset

Adherensliitokset ovat solujen välisiä liitosrakenteita, jotka ylläpitävät kudoksen rakennetta ja mekaanista eheyden tunnetta. Ne muodostuvat pääasiassa klassisista cadheriin-proteiineista, kuten E-cadherinista epiteeleissä sekä N- ja P-cadheriinista muissa kudoksissa. Cadheriinien transmembranaalinen osa muodostaa homofilaalisia sidoksia naapurisolujen cadheriinien kanssa, ja niiden sisäosat sitoutuvat cateniiniproteiineihin (β-catenin ja γ-catenin/plakoglobin sekä α-catenin). Tämän kompleksi yhdistää cadheriinien sisäiset sidososat aktiinifilamentteihin siten, että liitos muodostaa mekanisen yhteyden solujen välille.

Rakenne ja toiminta: Adherensliitokset muodostavat usein zonula adherens -nimisen vyöliitoksen, joka kiertää solun yläreunan ja pitää solut tiiviisti kiinni toisissaan. Ne ovat dynaamisia ja voivat muuttua solujen muodon ja liikkuvuuden mukaan. Cadheriinien välinen sitoutuminen on kalsiumriippuvaista, mikä mahdollistaa adheesin säätelemisen. Adherensliitokset ovat tärkeitä epiteelisen kerroksen polarisaation, kudoksen arkkitehtuurin ja solujen kontaktien säilyttämisen kannalta. Cateniinien kautta ne osallistuvat myös signaalinvaihtoon; β-catenin voi vapautua sidoksesta ja toimia osana Wnt-signaalijärjestelmää.

Tärkeät näkökohdat ja sairaudet: Adherensliitosten toiminnan häiriöt vaikuttavat kudosten eheyteen ja solujen käyttäytymiseen. Esimerkiksi E-cadherin-ilmentymän väheneminen liittyy EMT-prosessiin ja syövän etenemiseen sekä metastasointiin. CDH1-geenin mutaatiot, jotka koodaavat E-cadherinia, liittyvät perinnölliseen diffuusiin mahasyöpään. Adherensliitokset ovat yleisesti esiintyviä monissa kudoksissa ja ovat keskeisiä sekä rakenteen että viestinnän kannalta.