epiteeleissä

Epiteelit ovat kudos, joka peittää kehon ulko- ja sisäpuolen sekä muodostaa rauhasia. Ne muodostavat tiiviin solukerroksen, joka suojaa kudoksia, säätelee aineiden kulkua sekä osallistuu eritykseen ja aistintoimintoihin. Epiteeli lepää tyypillisesti peruskalvolla, eikä sillä ole omia verisuonia; ravinteet ja happi siirtyvät ympäröivästä sidekudoksesta.

Solut voivat olla litteitä (litteä epiteeli), kuutio- tai lieriömäisiä. Kerrokset voivat olla yksikerroksisia tai monikerroksisia; joissakin kudoksissa solut näyttävät monikerroksisilta, vaikka käytännössä ne ovat yksikerroksisia. Epiteelin solut ovat apikaalisella pinnalla usein mikrovilluksia tai ciliaa, ja basolateraalinen puoli liittyy toisiinsa ja peruskalvoonsa.

Toiminnot: suoja, eristys, imeytyminen ja eritys sekä aistinvaraiset tehtävät. Esimerkiksi ruoansulatuskanavassa yksikerroksinen lieriöepiteeli tehostaa imeytymistä ja eritystä, kun hengitysteissä ciliaa sisältävä epiteeli liikuttaa limaa. Epiteeli muodostaa rauhasia, jotka erittävät hormoneja, limaa tai hiki.

Uudistuminen: Epiteeli uusiutuu nopeasti, koska soluja jakautuu aktiivisesti ja vauriot korvataan nopeasti. Eri elimissä epiteeli esiintyy muun muassa ihossa, ruoansulatuskanavan limakalvoilla, hengitysteiden sisäpinnalla sekä munuaistiehyissä, ja se muodostaa myös useiden rauhasten eritetteitä.