Adherensliitosten

Adherensliitokset ovat solujen välinen kiinnittyminen, joka muodostaa vyömäisen zonulan solujen välille. Ne ovat kalsiumriippuvaisia ja rakentuvat cadherin-proteiinien transmembraanisista molekyyleistä, joiden ulkoinen osa muodostaa homofiloisia sidoksia naapurisoluista ja joiden sisäinen osa sitoutuu cateniiniproteiineihin. Epiteelissä yleisin cadherini on E-cadherin.

Intrakellulaarinen osa muodostuu cateniiniproteiinien (beta-, alpha- ja p120-cateniinit) kytkoksista. Nämä proteiinit yhdistävät cadherin-kompleksin aktiinisäikeisiin, millä saavutetaan sekä mekaaninen kiinnittyminen että signaalin mahdollistaminen. Alpha-cateniini sekä vinculiini ja muut aktiinisäikeisiin liittyvät tekijät vahvistavat ja säätelevät liitoksen mekaanista kestoa sekä sen dynamiikkaa.

Adherensliitoksilla on keskeinen rooli kudosten koossapysymisessä, solujen järjestyksen ja polariteetin ylläpitämisessä sekä kollektiivisen liikkeen ja morphogeneesin mahdollistamisessa kehityksen aikana. Ne toimivat myös mekaanisen signaalin väylinä, ja jännitys voi muuttaa niiden konformaatioita ja siten välittää signaaleja solutasolla.

Beta-catenin on eräs keskeisistä kaksinkertaisista toimijoista: se liittyy adheesiokompleksiin cadherinien kautta ja voi toisaalta toimia Wnt-signaalien välittäjänä tumaan siirtyessään, jolloin se vaikuttaa geenien ilmentymiseen.

Kliinisesti adherensliitosten häiriöt voivat heikentää kudosten rakennetta ja liittyä epiteelialis-mesenkimaalisen siirtymän (EMT) sekä syövän invasioon ja metastasointiin. Adherensliitosten toiminnan ymmärtäminen on keskeistä sekä kehityksen että sairauksien tutkimuksessa.