Ympäristökartoitukset

Ympäristökartoitukset ovat systemaattisia kartoitus- ja analyysiprosesseja, joiden tavoitteena on kerätä ja esittää ympäristön tilaa sekä sille kohdistuvia paineita ja mahdollisuuksia määritellyllä alueella. Niiden tarkoituksena on tukea päätöksentekoa, suunnittelua ja luonnon- sekä kulttuuriympäristön suojelua. Kartoitukset voivat keskittyä biotooppeihin, vesistöihin, maaperään, ilmastoon, maisemaan sekä ihmistoiminnan vaikutuksiin.

Ympäristökartoituksiin sisältyy sekä nykytilan kuvaaminen että tulevan kehityksen vaikutusten ennakointi. Keskeisiä osa-alueita ovat esimerkiksi biodiversiteetti ja elinympäristöt, veden- ja ilmanlaatu, maaperän tila, maankäyttö ja maisema, ekosysteemipalvelut sekä kulttuuriarvot. Menetelmät voivat yhdistää kirjallisuuskatsauksia, kenttätutkimuksia, etä- ja paikkatietomenetelmiä (GIS), mittauksia sekä sidosryhmäanalyysiä.

Prosessi etenee usein yleissuunnittelusta tarkempaan kartoitukseen: kartoituksen laajuuden ja tavoitteiden määrittäminen, tiedonkeruu ja kartoitusaineiston kokoaminen, analysointi ja kartoitusmallien rakentaminen sekä raportointi. Tuloksena syntyvät kartat, tilastotiedot, kirjalliset raporteet ja suositukset mahdollisista hallinnollisista tai käytännön toimenpiteistä sekä seurantasuunnitelma.

Ympäristökartoituksia ohjaavat sekä kansallinen lainsäädäntö että EU-direktiivit, joissa tietyt hankkeet tai suunnitelmat edellyttävät ympäristövaikutusten arviointia (esimerkiksi YVA). Kartoitukset tuotetaan usein kunnallisille tai valtion viranomaisille, suunnittelijoille ja alueille sekä ne voivat toimia pohjana kaavoitukselle, luonnonsuojelun suunnittelulle, infrastruktuurihankkeille ja kestävyyskriteerien toteuttamiselle.