Yleissivistykseen

Yleissivistys on suomalaisen koulutusjärjestelmän käsite, joka viittaa yleiseen, ei-ammattimaiseen koulutukseen sekä laajaan kulttuurilliseen ja kansalaistaitoon. Ilmaisussa yleissivistykseen (illatiivi) viitataan usein siihen, että koulutus tähtää yleissivistykseen tai että oppilaille tarjotaan polku, jossa painottuu laaja-alaista osaamista.

Yleissivistykseen sisältyy kieliopetus, matematiikka, luonnontieteet ja yhteiskuntaoppi sekä taideaineet, liikunta sekä etiikka tai kansalaiskasvatus. Tavoitteena on kehittää kriittistä ajattelukykyä, ongelmanratkaisukykyä, viestintä- ja yhteistyötaitoja sekä elinikäistä oppimista. Se luo valmiudet sekä korkeampaan koulutukseen että aktiiviseen osallistumiseen yhteiskunnassa.

Suomessa yleissivistys on keskeinen osa perusopetusta (9 vuotta) sekä yleissivittäviä linjoja toisella asteella (lukio). Ammatillinen koulutus on vaihtoehtoinen polku, mutta siihenkin liitetään usein yleissivistäviä opintoja, jotta opiskelijoilla on laaja pohja. Ylioppilastutkinto, joka liittyy yleissivistävään koulutukseen, on useimmille reitti korkeakoulutukseen.

Historian näkökulmasta yleissivistys on ollut keskeinen tavoite suomalaisessa koulutuksessa 1900-luvun aikana; sen tavoitteet ovat korostaneet tasa-arvoa, laajaa osaamista ja kansalaisyhteiskunnan rakentamista. Nykyiset opetussuunnitelmat korostavat oppimaan oppimisen ja digitaalisen lukutaidon kaltaisia siirtovaikutteisia taitoja sekä säilyttävät yleissivistyksen laajan perustan.

Katso myös: peruskoulu, lukio, ammattikoulutus, ylioppilastutkinto.