Yleismodellit

Yleismodellit ovat yleisiä, korkealla abstraktiotasolla olevia rammeja, joita käytetään kuvaamaan järjestelmiä ja ilmiöitä monilla tieteenaloilla. Niitä pidetään tyylilajina, ei yksittäisenä tarkkana mallina, ja ne toimivat malleina tai malleivina, jotka voidaan sopeuttaa erilaisiin konteksteihin.

Ominaisuuksiinsa kuuluvat abstraktiotaso, rakenteellisuus ja yleistettävyys. Yleismodellit korostavat yhteisiä piirteitä ja toimivat lähtökohtina tarkemmille, domain-spesifisille malleille. Niiden etuna on helppo kommunikointi eri alojen välillä sekä kyky vertailla ja testata erilaisten ilmiöiden läpileikkaavia ominaisuuksia. Toisaalta liian yleinen muoto voi epäonnistua kattamaan tärkeitä aineksia tai johtaa liian yksinkertaisiin päätelmiin, jos konteksti ja data jätetään huomiotta.

Yleismodellit voidaan luokitella useisiin yleisiin kategorioihin, kuten tilastolliset ja yleistetyt lineaariset mallit, ajan sarja -mallit, differentiaali- ja dynaamiset järjestelmät, stokastiset ja todennäköisyysperusteiset mallit sekä agenttipohjaiset ja verkostomallit. Esimerkkejä ovat lineaarinen regressio ja logistinen regressio yleisluontoisina malleina, ARIMA-aikasarja-mallit, SIR-tyyppiset epidemiologiset mallit sekä Bayesian-verkot tai Markov-ketjut; nämä voidaan muokata ja laajentaa erityistarpeiden mukaan.

Käyttö ja arviointi perustuvat dataan, oletuksiin, identifioitavuuteen ja tarkoitukseen (ennuste vs. syiden selittäminen). Yleismodellien valinnassa korostuvat yksinkertaisuus, tulkittavuus ja kyky skaalata sekä testata malleja eri tilanteissa.