Väsyvyys

Väsyvyys on yleinen subjektiivinen tunne, jossa ihminen kokee energian puutetta ja alhaisen vireystilan laskua. Se voi ilmetä lyhytaikaisena uupumuksena tai kroonisesti jatkuvana, jolloin arjen toiminta tuntuu vaikealta. Väsyvyys eroaa uneliaisuudesta: väsyneenä ei aina tee mieli nukkumaan, mutta uneliaisuuden tunne viittaa unentarpeeseen.

Syyt väsyvyyteen ovat moninaisia. Lyhytaikainen väsymys seuraa usein vähäisestä unesta, raskasta fyysistä tai henkistä rasitusta sekä stressiä. Krooninen väsyvyys voi liittyä sairauksiin kuten anemia, kilpirauhasen vajaatoiminta, diabetes, infektio- tai autoimmuunisairaudet, unihäiriöt (uniapnea, unettomuus), ravitsemukselliset puutokset sekä lääkkeiden tai päihteiden vaikutukset. Mielialahäiriöt voivat myös ylläpitää väsymystä.

Kroonista väsyvyyttä voivat aiheuttaa myös burnout tai ME/CFS, jos väsymys on pitkäkestoinen eikä palautu arjessa levolla.

Arviointi alkaa lääkärissä: historia, oireet sekä elämäntapojen kartoitus. Tutkimuksissa voidaan tehdä verenkuva, ferritiini, TSH, verensokeri ja B12-tasot. Tarvittaessa pohditaan uniapnea- ja muiden unihäiriöiden tutkimuksia sekä mielenterveysseurantaa.

Hoito riippuu taustalla olevasta syystä. Yleisiä keinoja ovat riittävä uni ja unirytmin säännöllistäminen, tasapainoinen ruokavalio, riittävä nesteensaanti sekä säännöllinen liikunta. Lääkkeet ja hoidot voivat oikaista taustasairauksia; painotetaan myös stressinhallintaa ja sosiaalista tukea.

Ennuste riippuu syystä: useimmiten väsymys lievittyy, kun levon ja hoidon avulla palaututaan, mutta krooniset tilat vaativat pidempikestoista hoitoa.