Värjäyksessä

Värjäyksessä tarkoitetaan prosessia, jossa kuitujen tai muiden materiaalien pinnalle ja sisimpään siirretään väriä, jotta niille saadaan haluttu sävy. Värjäys riippuu kuidun kemiallisista ominaisuuksista sekä käytettävien väriaineiden tyypistä. Väriaineet voidaan jakaa liukoisiin aineisiin (vettä liukenevat) ja pigmentteihin; kuidut määrittelevät, millainen väriaine ja kiinnittymistapa on soveltuva. Selluloosakuidut soveltuvat usein reaktiivisiin ja vatuaineisiin, proteiinikuidut reagoivat happamien tai kiinnittyneiden väriaineiden kanssa, ja synteettiset kuidut vaativat disperseja tai erityisiä reaktiivisia väriaineita.

Esikäsittely on tärkeä osa värjäystä: kuitujen pinnasta poistetaan rasvat, lian ja käsittelyyn sopimattomat yhdisteet, ja pinta valmistellaan ottamaan väri vastaan. Värjäys tapahtuu liuoksessa, jossa väriainetta pidetään upotettuna tai materiaalin kuljettaminen liuoksessa säätelee kontaktia. Lämpötilalla, pH:lla ja ajalla on keskeinen vaikutus värin tasaisuuteen, syvyyteen ja kiinnittymiseen. Monet kuidut edellyttävät tiettyä lämpötilaa ja liuoksen koostumusta.

Fiksaatio eli värin kiinnittyminen kuituun tapahtuu kemiallisesti tai mekaanisesti, ja joissakin järjestelmissä käytetään mordantteja parantamaan kiinnittymää. Tämän jälkeen seuraa huuhtelu ja mahdollinen viimeistely, jolla varmistetaan tasainen väri ja parempi kestävyyden loppuun asti. Laatutekijöitä ovat värin tasaisuus, sävyn toistettavuus sekä väri- ja valonkesto. Ympäristö- ja turvallisuuskysymykset huomioidaan värjäyksessä: jäteveden käsittely, veden ja energian käytön optimointi sekä kemikaalien turvallinen käsittely.