Virhekomponentteja

Virhekomponentteja ovat ne osat järjestelmästä, jotka aiheuttavat poikkeamia, virheitä tai epävarmuutta tuloksiin. Käsite auttaa erottamaan todelliset, toiminnalliset osat muusta epävarmuudesta, jota järjestelmässä esiintyy. Virhekomponentteja voi olla sekä fyysisiä vikoja että abstrakteja virheenlähteitä, kuten mittausvirheitä, ohjelmistovirheitä tai inhimillisiä virheitä. Mallinnuksessa ne kuvastavat osaa epäonnistumisesta, jota ei muuten pysty selittämään.

Tilastollisessa ja teknisessä mallinnuksessa virhekomponentit esiintyvät usein virhetermien muodossa. Esimerkiksi havainnon arvo voi olla todellinen arvo f(x) plus virhe ε. Virhekomponentin jakauma, riippuvuudet ja ajoittuva vaihtelu vaikuttavat siihen, miten tuloksia tulkitaan ja miten komponentteja voidaan erottaa muista syistä.

Alalla virhekomponentteja voidaan kuvata esimerkiksi seuraavasti: elektronisessa laitteistossa viallinen komponentti muuttaa signaalia; mittausjärjestelmissä virhekomponentit kuvaavat laitteen mittausvirheitä; ohjelmistopuolella ne voivat olla moduuleihin liittyviä virheitä tai konfiguraatio-ongelmia; inhimilliset virheet ovat osa virheiden lähteitä, joita myös mallinnetaan.

Virhekomponenttien tunnistamiseen ja estimointiin tarvitaan dataa ja asianmukaisia oletuksia. Ne voivat tehdä mallin identifioinnista vaikeaa, jos ne ovat piilossa tai ne ovat korrelaatiossa muiden tekijöiden kanssa. Oikea kuvaus virheistä parantaa diagnoosia, laadunvarmistusta ja järjestelmän kehittämistä.

Yleisesti virhekomponentit ovat hyödyllinen käsite epävarmuuden ja vikojen hallinnassa, mutta niitä käytetään tarkoituksenmukaisesti ja realistisesti.